Hemvärnet – Ruotsin kodinturvajoukot

Olin Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kanssa tutustumassa Hemvärnetiin huhtikuun puolivälissä. Tutustuimme Hemvärnetin Taistelukouluun ja vierailimme kodinturvalaisten harjoituksessa, joissa treenattiin jalkaväkiaseita. Vierailua isännöi kenraalimajuri Roland Ekenberg. Tämä oli minulle varsinainen ensimmäinen kosketus Ruotsin kodinturvaan, joskin olen aihetta seurannut ja tutkinut 1990-luvulta lähtien.

Minä, kouluttaja Johan Falk, kenraalimajuri Ekenberg ja everstiluutnantti Hallstedt

Kodinturvajoukot ovat osa Ruotsin puolustusvoimia ja niiden sodan ajan kokoonpanoa. Niiden päätehtävänä on kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Lisäksi kodinturvajoukkojen on kyettävä tukemaan puolustusvoimien operatiivisia joukkoja eri tehtävissä, erityisesti suojaamalla toimintaa valmiutta kohotettaessa. Rauhan aikana kodinturvajoukot antavat virka-apua muille viranomaisille.

Hemvärnetin kokoonpanoon kuuluu 40 pataljoonaa, joiden henkilöstöllinen ylläpito tarkoittaa vuositasolla 500 uuden vapaaehtoisen rekrytointia. Osalla Hemvärnetin sotilaista on ase kotisäilytyksessä. Kotona säilytettävät aseet on lukittu patruunapesälukoin.

Vapaaehtoinen maanpuolustus saa pääosin rahoituksensa puolustusbudjetista, ja rahoituksen jakautumista eri toimijoille ohjataan Pääesikunnasta ja Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen kriisinhallintavirastosta MSB:sta. Vuonna 2015 Ruotsin kodinturvajärjestelmän budjetti oli noin 185 miljoonaa euroa (4,2 % puolustusbudjetista). Hemvärnetin vahvuus oli tuolloin 46% Ruotsin puolustusvoimien vahvuudesta, yhteensä noin 22 000 sotilasta.

Hemvärnetin jäsenet saavat korvauksen harjoituksiin osallistumisesta. Korvauksen taso on 80% palkasta. Minimi osallistumismäärä on kaksi nelipäiväistä harjoitusta vuodessa.

Suomessa on lähdetty hakemaan uusia suuntia vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle. Tavoitteena on kehittää meikäläista vapaaehtoista koulutusta ”pohjoismaisen mallin mukaan”.  Hallituksen kehysriihessä 13. huhtikuuta 2018 tehdyn linjauksen mukaan vapaaehtoista maanpuolustusta uudistetaan 1.1.2020 alkaen. Valtioneuvoston päätöksellä sotilaallisen kriisinhallinnan varauksista siirretään 6,5 miljoonaa euroa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen.

Suomen mallin ymmärrän hyvin, samoin sen vahvuudet. Ruotsalaisen ja virolaisen vapaaehtoisen sotilaskoulutuksen mallit tunnen myös hyvin. Virossa Kaitseliit sai vuonna 2016 valtion puolustusbudjetista 33 miljoonaa euroa (7,4%) ja tuotti sillä summalla 16 000 sitoutuneen vapaaehtoisen joukon. Meidän oman koulutusyhteisömme MPK:n vuosibudjetti oli 2017 vajaa neljä miljoonaa euroa, joista henkilöstö- ja hallintokuluihin osoitettiin 72,2%. MPK tuotti 88463 koulutusvuorokautta yhteensä 52000 osallistujalle. Järjestelmät ovat niin erilaisia, että niiden vertailu on vaikeaa. Suomessa ”pohjoismaisen mallin” mukaista suojeluskuntatoimintaa on vierastettu poliittisista syistä, eivätkä edes naapurimaissa käytössä olevat systeemit riitä legitimoimaan sitä.

Meillä on MPK:ssa ja Maakuntakomppanioissa hyvä pohja oman, ”suomalaisen mallin” mukaiseen kehitystyöhön. Raha ratkaisee, ja kun sitä ei ole, entistä enemmän pitää rakentaa vapaaehtoisuuden ja vahvan maanpuolustushengen varaan.