Autuaita ovat rauhantekijät


Kesän 1944 taisteluiden jälkeen sotamarsalkka Mannerheim lähti irrottamaan Suomea sodasta. Sekä rintamalla että kotona pelettiin Nuevostoliiton miehistystä. Sotilaiden joukossa eli myös usko siihen, että taistelemalla Saksan rinnalla Suomi kestäisi. Osa äärioikeistosta katsoi, että Suomen irtautuminen sodasta – ja samalla kääntyminen Saksaa vastaan – oli häpeällistä petturuutta. Tässä ilmapiirissä alkoivat itää useat suunnitelmat sodan jatkamisesta.

Kun Suomi solmi välirauhan Neuvostoliiton kanssa, saksalaiset joukot ja sotilaat poistuivat Etelä-Suomesta. Pohjois-Suomeen jäi vielä 20. Vuoristoarmeija, jossa oli yhteensä 150 000 saksalaista. Adolf Hitler oli antanut jo vuotta aiemmin määräyksen, jonka mukaisesti valmistauduttiin sotilaalliseen toimintaan siltä varalta, että Suomen puolustus romahtaa ja Neuvostoliitto valtaa Etelä-Suomen. SS-Obergruppenführer Gottlob Berger kehitteli elokuun alkupäivinä 1944 ajatusta suomalaisesta diktatuurista, jonka johdossa olisi ollut joko kenraaliluutnantti Hugo Österman tai kenraaliluutnantti Paavo Talvela.

Saksalaisten jalansija maanalaisessa vastarintaliikkeessä perustui Suomessa jatkosodan ajalla toimineiden tiedustelujärjestöjen työhön. SS:n Suomen organisaation johdossa oli SS-Sturmbannführer Alarik Bross, Abwehrin vastaavaa osastoa johti Fregattenkapitän Alexander Cellarius. Cellariuksen johtamaa toimistoa kutsuttiin hänen mukaansa Büro Cellariukseksi. Helmikuussa 1944 molemmat organisaatiot yhdistettiin SS:n turvallisuuspalvelu Sicherheitsdienstin alaisuuteen, ja elokuussa Suomen tiedustelun päälliköksi nimitettiin Bross. Brossille annettiin tehtäväksi luoda Suomeen saksalaismielinen vastarintaliikkeen. Büro Cellarius siirsi toimintansa Pommeriin. Suomen vastarintaliikkeen johtoelimeksi perustettiin uusi organisaatio, joka sai nimen Sonderkommando Nord. Se oli suoraan Saksan turvallisuusvirasto RSHA:n päällikön Ernst Kaltenbrunnerin alaisuudessa. Alarik Bross toimi osaston esikuntapäällikkönä. Osaston tukikohta oli Heringsdorfissa. Miehistö värvätiin suomalaisista SS-miehistä ja Lapin sodan loikkareista sekä suomalaista sotavangeista. Yhteydet Suomeen hoidettiin radiolla ja sukellusveneillä. Saksalaisten ja suomalaisten Yhteydenpito jatkui ainakin huhtikuuhun 1945 saakka. Yksikön toiminta hiipui Saksan asevoimien antautuessa 8. toukokuuta 1945. Kokonaisvahvuus oli noin 50 henkilön luokkaa.

Sonderkommando Nord lähetti suomenkielistä uutisohjelmaa Vapaa Suomi –radioasemalta. Se kehotti jatkamaan yhteistyötä saksalaisten kanssa puna-armeijaa vastaan. Sonderkommando Nordin esikuntapäällikkö Bross esitti 17. tammikuuta 1945, että suomalaiset perustaisivat pakolaishallituksen Tukholmaan. Samalla aloitettaisiin sabotaasit sotakorvausteollisuutta vastaan. Suomalaisten edustaja Johan Fabritius kuitenkin torjui kummatkin ehdotukset.

Helmikuussa 1945 aloitettiin Heringsdorfissa suomalaisten kouluttaminen tiedustelutehtäviin. Ensimmäisellä kurssilla annettiin sähkötys- ja salakirjoituskoulutus noin kymmenelle SS-miehelle. Miehistön perusta tuli Norjasta Kongsvikenin linnoituksesta, jossa oli koulutettu suomalaisia SS-miehiä suomalaiseen vapaaehtoisjoukkoon. Suomessa Neuvostoliiton vastaista vastarintaliikettä johtivat everstiluutnantti Johan Fabritius, filosofian tohtori Vilho Helanen, luutnantti Seppo Heikkilä, insinööri Kari Sundholm ja toimittaja Karl Jansson. Organisaatiolla oli valtakunnallinen radioverkko, jota piti yllä Helsingin Pitäjänmäellä tanskalainen insinööri Thoralf Kyrre.

Valpon selvityksessä todettiin vastarintahakkeestä että ”Koko vastarintaliikeajatus perustui epäilyyn, että Neuvostoliitto tulee miehittämään maamme ja asettamaan sen samaan asemaan kuin Viron ja Baltian maat. Sodan läheisyys, epätietoisuus maamme tulevasta kohtalosta ja sen aiheuttama jännittynyt mieliala olivat tekijät, jotka saivat kiihkeämmät ’isänmaanystävät’ ryhtymään yhteistoimintaan entisen aseveljemme Saksan kanssa uskoen Saksan vielä kykenevän pelastamaan maamme sitä muka uhkaavasta perikadosta. Saksan voimavarat alkoivat kuitenkin jo olla siksi lopussa, ettei mitään merkittävämpää puuttumista maamme oloihin tapahtunut.”



Kirjaa myy REUNA Kustantamo.

TILAA KIRJA ENNAKKOON TÄSTÄ!